Irman & Samin pentue syksy 2026

Irma ja Sam

Irma on siemennetty Samilla 2.7.2026. Pennut syntyvät elokuun lopussa ja ovat luovutusikäisiä lokakuussa 2026 jos kaikki menee hyvin. Pennut tulevat olemaan mustia, mutta ne kantavat ruskeaa väriä. Uskon että pennut tulevat koossa emäänsä Irmaan ja ovat näppärän kokoisia koiria.

Pennut eivät sairastu labradorinnoutajilla esiintyviin geenitestattaviin sairauksiin EIC, PRA, CNM, STGD, SD2 vanhempien tulosten perusteella

katri.nevalainen (at) suomi24.fi,

puh. 0415494332 Katri

Aikataulu:

Astutus: 2.7.2026

Pennut syntyivät: 31.8.2026

Pentujen katsojat:  26-27.9.2026 la-su  ja 2-4.10.2026 pe-su, sekä viikolla iltaisin sovittaessa

Pentujen luovutus: 19.10.2026 alkaen..

Yhdistelmä:

https://jalostus.kennelliitto.fi/frmSukutaulu.aspx?RekNoI=KCAR01981505&ReknoE=FI35472/22

Irma

Irma (Brufinn Kevät Pörriäinen) on oma kasvattini joka on pentuja muuttanut sijoituskoiraksi hyvän ystäväni perheeseen, jossa on ollut jo kolme Brufinn koiraa. Perheen emännän Sarin kanssa hankittiin yhdessä pyssyt ja ollaankin monena syksynä käyty yhdessä sorsastamassa jos ei pyssyjä ulkoiluttaen niin sitten koirat päässeet olemaan noutohommissa. Irma on mukavaluonteinen, avoin ja sosiaalinen koira. Se on arjessa vaivaton/helppo ja harrastuksissa haluaa miellyttää ohjaajaansa. Sen kanssa on saanut asioita paljon "ilmaiseksi". Irmalla on hyvä riistavietti ja sille kelpaa kaikki riistat. Se käsittelee sekä kylmää että lämmintä riistaa hyvin, pehmeällä otteella. Se on passissa äänetön, mutta varsinkin nuorempana kävi alkuun lämpöisenä. Irma rakastaa vettä. Sillä on hyvä turkki ja se on kaikin puolin sievä, pieni narttu. Se on hyvä kropan käyttäjä, ketterä ja vilkas liikkeissään. Irmalla ei ole alusta tai ääniarkuuksia. Irma on ollut useita kertoja minulla nyt käymässä pieniä pätkiä ja pidän sen luonteesta ja olemuksesta todella paljon. Se sopeutuu ongelmitta uuteen ympäristöön ja uusiin koiriin ja ihmisiin. Irman kanssa harrastetaan metsästyksen lisäksi nomea, josta sillä on tälle kesää ensimmäisestä kokeesta ALO3- tulos. Irma suoritti myös MH-luonnekuvauksen, joka myös videoitiin. Selväpäinen koira, joka suoriutui testistä hyvin.

Irman sisarusparvi on yhtä sisarusta lukuunottamatta ollut tervettä, yhdellä sisarella on leikattu olat alle 1v iässä, harmillisesti olat oireilevat edelleen näin 4v iässä tällä koiralla. :(

Irmalta itseltään on olat kuvattu ja lausuttu terveeksi, myös sen selkä on kuvattu ortopedin toimesta ja todettu terveeksi, virallista kennelliiton lausuntoa selästä ei ole. Irmalla ei ole vatsa tai iho-ongelmia, se on ollut tähänastisen ikänsä terve koira. Ainoa operaatio mitä Irmalle on tehty niin siltä on leikattu suolitukos 1v iässä, onneksi nuorena harrastettu "ylimääräisten" syöminen jäi siihen ikävaiheeseen. Tästäkään ei onneksi jäänyt Irmalle mitään vaivaa. Irma on nyt 4v narttu ja tämä on onnistuessaan sen ensimmäinen pentue. Sen sisaruksista ja suvusta tietää tähän ikään mennessä nyt jo enemmän. Yksi Irman veljistä toimii tullilla työkoirana, itse asiassa siellä olivat molemmat Irman veljet mutta valitettavasti toinen veljistä kuoli alle 1v iässä kyynpureman seurauksena :(

Loput sisaruksista ovat PK harrastajalla sekä metsästyskoirina. 

Irman suku menee kantanarttuuni Myraan (FI VPVA Lekking After Myrsinia), hyvähermoiseen koiraan joka jätti upeita jälkeläisiä taakseen. Myra lopetettiin 14v ja 3kk iässä, myös sen takana oleva narttulinja on ollut pitkäikäistä. Sen omat jälkeläiset ovat päässeet 13v ikään, kolmesta pentueesta on kaikista vielä pari tai enemmän hengissä.

Irman isä on Chilihunters Springtide "Teho" se toimi 10v asti tullin työkoirana, ja hienoa työmies olikin. Terveenä pääsi Teho eläkkeelle! Tätä chilihunters linjaa tunnen itsekkin hyvin, sillä minulla on kotona asunut sukulaiskoira Quila (Chilihunters Aquila Pomarina). Yhteistä näissä koirissa on vilkkaus, suuri työmotivaatio/moottori kaikkeen tekemiseen ja ohjaajan kanssa halu tehdä yhteistyötä. Terveyttäkin on riittänyt. 

Irman isomummo on Hertta (Brufinn Bremen) Myran ensimmäisestä pentueesta, Irman emännän Sarin ensimmäinen koira Brufinn kennelistä. Hertan sisarusparvesta suurinosa eli myös 12-14v ikään ja ne olivat terveitä koiria.

Irman mummo eli Hertan tytär "Louna" (Brufinn Looking Lovely) oli tämän pentueen sijoitusnarttuni, todella kiva, avoin ja reipas koira, hieno metsästyskoira. Louna, kuten sen emän Hertan tunsin hyvin, ne molemmat ovat olleet aikanaan paljon meillä hoidossa. Lounan sisarusparven koirissa oli paljon lämpöä ja niiden piti olla aika hyvin hanskassa että ne eivät lähteneet tehdessä räpylästä. Lounan isä "Heikki" (Meaninful of Mysterious Pride) on nykyään 13v papparainen, se tuotiin Belgiasta pentuja ja on jättänyt kivaa ja tervettä jälkikasvua. Heikkiä on kolmen eri Brufinn pentueen taustalla ja olen tykännyt mitä se on jättänyt. 

Irman emä Ulla (Brufinn Wish For Happiness) oli myös sijoitusnarttuni. Ullan sisarusparvessa on upeita työkoiria, Poliisin Retu (huumekoirien SM2 ja SM3 ja Pablo veli sekä sisko vankilakoira Siiri. Tervepäisiä, tekeväisiä koiria ilman arkuuksia. Luustollisesti sisarusparvi on ollut myös tervettä. Ulla valitettavasti sairastui myöhemmällä iällä paroksysmaalinen dyskinesiaan, tätä ei aikaisemmin ole todettu kasvateissani, nyt tätä toki seurataan.

Tätä ei ole aikaisemmin tullut ilmi Ullan sukulinjassa kauempana tai sen sisarusparvessa muilla, siksi uskallan lähteä Irmaa käyttämään yhdistämällä sen hyvin erilinjaiseen urokseen.

Miksi haluan Irmaa käyttää jalostukseen. Se on harvinaisen kiva narttu, selkäpäinen, helppo koulutettava ja hyvillä luontaisilla ominaisuuksilla varustettu. Sen suku on myös todella kiva sekä tunnen koirat sen taustalla hyvin, tätä linjaa on pitkään rakennettu. Irma on ollut myös koko tähänastisen ikänsä täysin terve ja se on nyt jo yli 4 vuotias. Sen sisarusparvessa tai sen emän Ullan sisarusparvessa ei ole tullut  ilmi myöskään mitään hälyttävää. Kasvatus on aina kompromisseja ja uskon että tällä yhdistelmällä en kertaa mitään sairautta, toki voi tulla sitten ihan uusia juttuja kun elävistä eläimistä on kyse.

SAMISTA

OFTW Northglen Crumble “Sam"

He is a very gentle and kind dog, very athletic and alert.

Sam is currently the only working chocolate Labrador to be Awarded a B Qualification for the 2018 Retriever Championship. He was also 4th in The Chatsworth AV Retriever Team Working Test 2018.

Winner Utility Gundog Society All Aged Final Field Trial 5th January 2018, also Awarded Best Labrador & Best Game Finder Sam has another 17 Field Trial Awards to his credit.

OFTW Northglen Crumble qualifies for the 3rd consecutive year of the Utility Gundog Society All Aged Finals 2019/20

Sam have had so far not only 4 Open Field Trial Awards this year but 24 Field Trial Awards since 2016

Sam on englantilaisen kasvatustyön tulos. Samin on kasvattanut, kouluttanut ja kisannut Stewart North, kennel Northglen. Samin taustalla on sukupolvia englantilaisia metsästyslinjoja ja se näkyy sen rakenteessa ja ominaisuuksissa. Sam on helposti koulutettava, äänetön työskentelijä, jolla on lempeä, kaikille ystävällinen luonne.

Sam on menestynyt englannissa lämpimän riistan = field trial kokeissa. Se on edelleen englannissa yksi parhaiten kokeissa menestyneistä ruskea labradorinnoutaja. Sam on täysin terve koira edelleen näin 12v iässä. Vielä 9v iässä Samilta on peilattu Englannissa silmät terveeksi!

Käytin kuusi vuotta sitten Samin pakastetta Opriin (Brufinn True Optimist) ja sain siitä Brufinn B-pentueeni ja nämä koira ovat osoittautuneet tosi mukaviksi ja toimiviksi koiriksi. Pentue on ollut luustollisesti ja muutenkin suht. tervettä porukkaa. Luonteeltaan avoimia ja reippaita, ilman minkäänlaisia arkuuksia. Olen siis tyytyväinen mitä Sam on Suomessa saanut aikaan, Englannissa sillä on useampia jälkeläisiä joissa niissäkin näkyy isänsä luonne sekä terveys. Samin jälkeläisiä on niin harrastuskäytössä, kotikoirina kuin myös metsästyskäytössä. Ja mitä olen Samin omistajalta ja kasvattajalta kuullut on uros pysynyt terveenä myös näin 12v ikäiseksi saakka. Samin jälkeläisissä ei omistajan tietoon ole myöskään tullut mitään hälyttävää. Useampi kasvattaja on käyttänyt Samia parikin kertaa juuri sen jättämien jälkeläisten luonteen ja terveyden vuoksi.

Samin ja Irman sukutaulut ovat niin erilaisia, että tässä yhdistelmässä päästään sukutaulussa hyvin pieniin sukusiitosprosentteihin (olemattomiin) ja yhdistelmän sukusiitosprosentti on esim vielä 7 sukupolvessa vain 0,02%. Kertaavia tekijöitä näiden taustalla ei siis pitäisi olla ja siksi yhdistelmä onkin erilainen kuin monet muut.

Toivon saavani tästä yhdistelmästä toimivia metsästys - ja harrastuskoiria moneen menoon, myös mahdollisesti työkäyttöön. Näille toivon myös hyvää terveyttä!