Yhdistelmä: https://jalostus.kennelliitto.fi/frmSukutaulu.aspx?RekNoI=DK03801%2F2014&RekNoE=FI36670%2F15&Sukupolvet=4
Muikku on vahva narttu joka tekee yhteistyötä myös ohjaajansa kanssa. Sen kanssa pitää olla hyvin suoraviivainen koulutuksessa, eikä sille voi antaa löysiä. Koira joka vaatii ohjaajaltaa
tarkkuutta ja taitoa. Muikku ei ole se kaiken helpoin, mutta hiottuna TIMANTTI. Siksi uskoisin myös sen jälkeläisten tarvitsevan jo hiukan kokeneemman ohjaajan/omistajan joka osaa lukea koiraa ja vaatia siltä asioita.
Muikku ei ole
arka ja se on myös alustavarma. Helppo koira arjessa kunhan se tietää paikkansa, töissä se sitten taas on tulta ja tappuraa, noh on se lenkeilläkin aika viitapiru kun vapaaksi pääsee. Sen luonteen miinuspuoli on
vahtiminen. Se ei ole liiallista, mutta kuitenkin luonteenpiirre joka ei kuulu noutajalle. Tätä samaa on myös sen emällä = elämäni koiralla "Myralla" FI VPVA Lekking After Myrsinia jolla silläkään se ei
ole liiallista. Uros on valittu niin että sen puolelta ei tule voimakasta vahtimistaipumusta.
Muikussa on moottoria ja tekemisen meininkiä kuin pienessä kylässä. Sillä on kaikki mahdollisuudet edetä niin korkealle
kilpailumaailmassa kuin ohjaajalla vain rahkeet riittävät. Se on ehdottomasti huippunarttu ja jalostusyksilö. Muikun kanssa on tehty paljon töitä ja se onkin ohjaajansa kanssa kisannut menestyksekkäästi jo nomessa ja WT:ssä.
Sitä käytetään myös harvakseltaan metsästyksessä, sillä on kaikki hyvän metsästyskoiran ominaisuudet: moottoria, rohkeutta, hyväriistanlöytökyky jne. Muikulle kuten sisaruksilleenkin kelpaa kaikki
riista. Muikusta, sen veljistä Aaposta, Dopeysta ja Neosta mistä kuulen enemmän voin ainakin sanoa että ne ovat kaikki äänettömiä koiria työskennellessään ja passissa. Vaikka tekemisen meininkiä on
niin koskaan se ei ole purkautunut äänenä. Kaikki koirat näistä pitävät myös vedestä, joka ei ole enää metsästyslinjaiselle itsestäänselvyys vaikka sen pitäisi olla. Pidän
tästä sisarusparvesta todella paljon. Sisarusparven uroksissa on myös minun lisäkseni omistajien mielestä monessa jalostuskoiran ainesta, sen verran hyvät ja tasapainoiset ja vahvat pääkopat näillä
sisaruksilla on. Jos sukutaulusta kiinnostaa lukea enemmän niin katsokaa Brufinn K-pentue alta kirjoitettua.
Muikku on ollut terve koko ikänsä. Sillä on kaikki hampaat, oikea purenta, ei allergioita, hot spotteja, furunkoloosia,
töhniviä korvia tai kutinoita. Myös luustollisesti Muikku ja koko 8kpl sisaruparvi on priimaa. Kellään ei ole myöskään olka tai selkä ongelmia. Minulla on Muikun veli Dopey ja niiden emä Myra kotonani. Myra
on elämäni koira ja Dopey tulee hyvänä kakkosena (ehkäpä lunastaa äitinsä saappaat vielä jokupäivä). Dopeylla on jo pari pentuetta, mutta ne eivät ole vielä kuvausikäisiä. Tämä
sisarusparvi on minulle erittäin spesiaali: lumikki ja 7 kääpiötä; Myran viimeiseksi jäänyt pentue. Kävin tuolloin Myran astuttamassa Belgiassa englannista tuodulla uroksella.
Odotan Muikun jälkeläisistä
olevan vaikka mihin. Tulen myös sijoittamaan tästä pentueesta nartun harrastavaan kotiin.